Viime aikoina en ole tänne kirjoitellut paljoakaan, johtuen ehkä siitä että ei meidän arkielämässä mitään kummoisempia tapahdu.
Alvin on kasvanut huimasi, ulkonäkö on muuttunut paljon urosmaisemmaksi ja sen käytöksestäkin huomaa jo kasvun merkkejä. Nyt ollaan jo 8 kuukauden iässä ja alkaa olemaan aika itsepäinen tapaus aina kun sille päälle sattuu. Iltaisin on vähän erimielisyyksiä kun poika on niin väsynyt päivän riennoista, joten se purkaa väsyneen olotilan sitten meihin. Onneksi meidän Alvin omaa hyvät unenlahjat ja se yleensä nukahtaa hyvin äkkiä pienen riehumisen ja painimisen jälkeen.

Nykyisin Alvin totteleekin jo erittäin hienosti. Istu, maahan, paikka, ole hyvä, ja muut käskyt ovat painuneet todella hyvin pikkumiehen päähän. Alvin osaa hienosti odottaa ruokaa ja vasta käskystä aloittaa syömisen.

 

Viime aikoina Alvin ja meidän toinen koira Wilma, ovat tulleet todella hyvin toimeen toistensa kanssa. Osasyyksi varmaan siksi, että 8.10 meidän perheen rakas kultainennoutajarouva Helmi nukkui pois, joten Wilmalle ainoaksi kaveriksi sitten jäi Alvin. Kaverukset peuhaavat pihalla hyvällä säällä ja menevät peräkanaa paikkaan kuin paikkaan. Mukava nähdä kun alussa Wilma tahtoi olla aika ennakkoluuloinen Alvinia kohtaan, jokseenkin varmasti siksi että Alvin oli ja on yhä niin utelias, mutta hyvin he toisiaan sietävät ja tulevat toimeen paremmin kuin hyvin!

Tähän loppuun vielä parit syyskuvat Alvinista, kerrankin sattui hyvä aurinkoinen päivä ja silloin saatiin aikaiseksi ottaa muutama kuva.
Mukavaa syksyä kaikille tasapuolisesti!